Ylläoleva kollaasi lähti rakentumaan elokuvakuvaston kautta ihan vaan luontevuussyistä. Jostain syystä 'Rannalla' toi uutena seikkana mieleen Tim Burtonin ohjaaman Ed Woodin. Täysin tyhjentävää selitystä en näin vaistonvaraiselle valinnalle osaa antaa, mutta tähän saattaa vaikuttaa se, että Ed Wood kertoo pääasiassa tositarinan, joka on kuitenkin selvästi käynyt läpi ohjaajansa näköisestä suodattimesta fiktiivisine hetkineen. Draculakaan ei liity millään lailla Frankensteiniin tai sen hirviöön, mutta ehkä aloin jollain tasolla nähdä Rannalla-teoksen hirviön elävän samassa maailmassa, tai aavistuksen verran poikkeavassa rinnakkaistodellisuudessa, missä tämä elokuva tapahtuu. Ehkä samalla lailla kuin Dracula Ed Woodissa, Frankensteinin hirviö on vain näyttelijä Rannalla-teoksessa, mutta ei kuitenkaan ole sillä hetkellä näyttelijän roolissa keinotekoisessa tilanteessa. Uskon, että Rannalla kertoo eri tarinan kuin kirjallisuuden/elokuvan Frankenstein.
Tai jotain sellaista kakkelströmiä.
Ed Woodin mustavalkoisuus (ottaen huomioon erityisesti elokuvan valmistumisajankohdan) ja Rannalla-teoksen värien vähäisyys auttoivat joka tapauksessa luomaan yhteyden teosten välille. Sataprosenttista yhtäläisyyttä en lähtisi silti hakemaan.
Hahmojen ja heidän mielenmaailman kannalta merkittävämpää kuvastoa ovat Orson Wellesin Citizen Kanesta ja Martin Scorsesen Taksikuskista lainatut kuvat. Oleellisempana keskellä on Taksikuskin päähahmo Travis Bicle, joka tunnetaan eräänlaisena (urbaanin) yksinäisyyden ruumiillistumana.
Aluksi ajattelin yksinäisyyden pätevän Salmenkiven teoksen tyttöön,
mutta kollaasia tehdessä huomasin, että se voi koskea myös itse
hirviötä. Tätä kautta päädyin lehtileikkeisiin nykypäivän nuorten syrjäytymispulasta.
Uskon, että Maiju Salmenkiven teokseen liittyy myös jollain tavalla kuolema, mistä kumpusi idea lumisadepallosta juuri menehtyneen Charles Foster Kanen kämmenessä. Vasemmasta laidasta puolestaan kurkistaa reki, mitä yleisesti pidetään Citizen Kanen tapauksessa vertauskuvana menetetystä lapsuudesta. Näistä hain mahdollisia syitä ja taustoja yksinäisyydelle ja syrjäytymiselle.
Oikean yläkulman kuva on sarjakuvataiteilijoiden Sal Busceman (lyijykynä) ja Bill Sienkiewiczin (tussaus) käsialaa Spectacular Spider-Man -lehden numerosta 225. Kuvan tunnelma ja aihe sopi kollaasiin, eikä sarjakuvan taustoja ole välttämätöntä tuntea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti